Ellin luontopäiväkirja: ruokovene vesille

Kesällä on hauska tehdä erilaisia aluksia purjehtimaan vesille.
Tässä kuvaohjeet perinteisen ruokoveneen tekemiseen. Tarvitset vain järviruo´on lehden.

This slideshow requires JavaScript.

 

Purjehdusterveisin,

_20170115_213916

Ellin luontopäiväkirja: tutkitaan vesiötököitä

Pieniä vesistöjä löytyy lähes aina läheltä ja ne ovat oivia luontoretken kohteita. Veden pinnan alla asustaa monenmoista möngertäjää. Moni ei arvaakaan, kuinka vilkasta elämää pienissäkin vesistöissä voi olla! Ötökkätutkimuksen kohteeksi sopii hyvin puro tai vähän isompi oja, lampi, joki tai järvi. Karuilta hiekkarannoilta elämää löytyy vähemmän, sillä monet ötökät tykkäävät vesikasveista. Keväästä syksyyn asti on hyvää aikaa tehdä tutkimuksia veden pinnan alle ja kokeilla, mitä haaviin tarttuu.

DSC_0887
Pienetkin purot sopivat erinomaisesti tutkimuskohteiksi.

Ötökkätutukimuksissa tarvitaan haavi. Vesiötököiden haaveiluun soveltuu parhaiten keittiösiivilä. Kaikista helpointa haaviminen on, kun kiinnität keittiösiivilän varteen vielä kepin, jolloin pystyt kurottelemaan haavilla kauempaakin.

Valkoinen lautanen tai muu vaalea astia on myös hyödyllinen ötököitä tarkastellessa. Valkoista taustaa vasten pienet otukset erottuvat selvemmin. Jos kotoa löytyy suurennuslasi tai luuppi, voi ötököitä katsella tarkemmin.

Muista!

Ötökät ovat pieniä ja me olemme isoja. Kohdellaan eläimiä hellästi ja varovaisesti. Eläinten on tarkoitus jatkaa elämäänsä vahingoittumattomina tutkimusten jälkeenkin.

DSC_0875
Ötököitä on helppo tarkastella valkoisella lautasella. 

Näin tutkitaan vesiötököitä:

  1. Vedä haavilla pitkiä vetoja veden alla. Haavilla kannattaa haavia vastavirtaan, jotta uivat vesiotukset eivät karkaa haavista. Vetele haavilla vesikasvien pinnoilta ja väleistä, sillä ötökät viihtyvät vesikasvien siimeksessä. Myös pohjamutaa voi ottaa haaviin pienen määrän, sillä tietyt ötökät viihtyvät pohjassa.
  2. Tutki haavia tovi, sillä pikkueläimiä ei välttämättä heti huomaa. Ota lautaselle vähän vettä ja kopista haavista ötökät lautaselle.
  3. Katsele ötököitä luupilla tai suurennuslasilla. Voit halutessasi koittaa tunnistaa ötökkää. Muista pitää eläin koko ajan vedessä.
  4. Lopuksi vapauta eläimet takaisin vesistöön.

Vesisiiroja ja korennon toukkia löytyy monenlaisista vesistöistä.

Ötökkäterveisin,

_20170115_213916

Ps.

Vesiötököiden tunnistamiseen tarkoitetut selkeät vesieliökortit voi tulostaa Luonto- ja ympäristökasvatuksen tukiverkoston lehdestä. Jos vedessä elävät pikkueläimet kiinnostavat enemmän, kannattaa lainata kirjastosta tunnistusopas Vesikirppu ja sudenkorento -makean veden eläimiä, WSOY 2000.

Ellin luontopäiväkirja: Kaksi erilaista hyönteishotellia

Hyönteishotellin rakentaminen on hauskaa puuhaa. Hotellin voi tehdä yksinkertaisesti vaikkapa vanhaan säilyketölkkiin. Hyönteishotellin rakentamisessa voi myös toteuttaa luovuuttaan ja nikkaroida pihalle silmänilon puulaatikosta tai vanhoista laudanpätkistä. Hyönteishotellia on mukava täyttää lasten kanssa kävyillä, heinällä, korsilla, puunpaloilla ja muilla luonnosta löytyvillä aarteilla.

Helppo hyönteishotelli säilyketölkistä

IMG-20170627-WA0002

  1. Tarvitset vain vanhan säilyketölkin, pätkän narua ja luonnonmateriaaleja.
  2. Täytä tölkki ontoilla kasvinkorsilla, kävyillä, heinällä tai vaikka kaarnalla.
  3. Ripusta hyönteishotelli narulla puuhun.

Laudoista rakennettu hyönteishotelli

DSC_1154

  1. Rakennetaan kehikko. Tarkoitukseen sopii hyvin myös vanha puulaatikko.
  2. Kerätään luonnonmateriaaleja. Hyönteishotelliin voi laittaa esimerkiksi käpyjä, heinää, kaarnaa, tuohta, korsia, järviruokoa, koiranputkia, risuja yms.DSC_1151 – kopio
  3. Täytetään laatikko luonnonmateriaaleilla. Eri luonnonmateriaaleja voi laittaa samaan laatikkoon tai ne voi lajitella hauskasti omiin lokeroihinsa.
    DSC_1152 – kopio
    DSC_1150 – kopioIMG-20170625-WA0036DSC_1157
  4. Lisätään verkko. Tarkoitukseen sopii hyvin omenapuiden suojaamiseen tarkoitettu metalliverkko. Verkko pitää materiaaleja paikallaan ja suojaa ötököitä linnuilta. Leikkaa verkosta oikeankokoinen pala ja niittaa se paukkunitojalla kiinni.DSC_1163
    DSC_1161
  5. Ripustetaan valmis hyönteishotelli. Hotelli kannattaa ripustaa 1-2 metrin korkeuteen, suuaukko aamuaurinkoon tai etelään päin. Kiinnitä hotelli puuhun, aitaan, seinään, parvekkeen kaiteeseen tms. Paras paikka on tietenkin siellä, missä on hyönteisille pölytettävää ja missä pystyt itse ihailemaan hyönteisiä ja hotellia!
  6. Odotetaan asukkaita! 😀

20170627_215400

Hauskoja hetkiä hyönteisten parissa! Terveisin,

_20170115_213916

Hyönteishotelli on ötököiden koti

Monet hyönteislajit ovat vähentyneet maailmanlaajuisesti. Ilmastonmuutos, ympäristön yksipuolistuminen, laidunmaiden väheneminen, pula lahopuusta, puurakentamisen väheneminen, hyönteismyrkyt; hyönteisten ahdingolle on monta syytä. Monet pihat ja puutarhat ovat hyönteisten kannalta liian “siistejä” ja yksipuolisia. Pihoilta puuttuvat ötököille tärkeät risukasat, lehtikeot, pusikot ja heinikot. Pikkuötököitä voi helposti auttaa rakentamalla niille asunnon luonnonmateriaaleista.

IMG_1864

Hyönteisistä on paljon hyötyä puutarhassa: monet hyötykasvit tarvitsevat pölyttäjiä ja toisaalta tietyt hyönteiset osallistuvat tehokkaasti puutarhan tuhohyönteisten torjuntaan. Pölyttäjähyönteiset palvelevat puutarhuria ahkerasti, keräten itselleen ruokaa ja samalla kuljettaen sukusoluja kukasta kukkaan. Hyönteisten pölytyspalvelu on äärimmäisen arvokas ekosysteemipalvelu: yksin mehiläislajien on arvioitu pölyttävän 75–85 prosenttia maailman kasvilajeista ja kolmasosa maailman ruokatuotannosta on pölyttäjäeläinten varassa.

DSC_0697

DSC_1165

Hyönteisiä voi auttaa asuntopulassa rakentamalla niille hauskan hyönteishotellin, josta löytyy koti monenlaisille ötököille. Paras aika hyönteishotellin tekemiseen on kevät, jolloin hyönteiset etsivät asuntoja. Hyönteishotellin voi hyvin ripustaa myöhemminkin kesällä, silloin asukkaita saattaa kuitenkin joutua odottelemaan pidempään. Hyönteishotellin voi hyvin laittaa myös parvekepuutarhaan, jolloin se houkuttelee paikalle pölyttäjähyönteisiä kaupunkiviljelijän iloksi. Villimehiläiset voivat asua jopa kerrostalon viidennessä kerroksessa!


 Käy inspiroitumassa Pinterestissä ja tutustu erilaisiin hyönteishotelli-ideoihin.


 

Neljä faktaa hyönteishotellista:

  1. Hyönteishotelli kannattaa rakentaa luonnonmateriaaleista. Älä käytä painekyllästettyä tai muuten käsiteltyä puuta. Hyönteiset ovat herkkiä myrkyille ja saattavat karttaa käsiteltyjä materiaaleja.
  2. Hyönteishotelliin asettuvat hyönteiset ovat erakkoja eli elävät yksinään, joten niillä ei ole tarvetta puolustaa yhteisöään tai pesäänsä pistämällä. Siksi hyönteishotelli on turvallinen pihapiirissä ja sitä on lastenkin mukava seurata lähietäisyydeltä.
  3. Ripusta hyönteishotelli esimerkiksi seinään, puuhun tai aitaan tai rakenna hotellille jalat. Hyönteishotelli kannattaa asettaa aamuaurinkoon tai etelän suuntaan, jotta asumus pysyy kuivana.
  4. Hyönteishotelli ei vaadi minkäänlaista puhdistusta, sillä hyönteiset siivoavat itse kotinsa. Jos hotellin koloset menevät tukkoon, niitä ei pidä tökkiä tikulla auki, sillä umpeen muuratut kolot ovat merkki asukeista! Esimerkiksi villimehiläiset muuraavat pesäkolonsa umpeen savella.

DSC_1151 – kopio

Neljä hotellissa viihtyvää hyötyhyönteistä:

  1. Harsokorento

Harsokorento käyttää ravintonaan lehtikirvoja, ripsiäisiä ja kilpikirvoja. Harsokorennot viihtyvät esimerkiksi kävyissä.

2. Leppäkerttu

Leppäkerttu syö elämänsä aikana suuret määrät lehtikirvoja.
Leppäkertut viihtyvät kävyissä ja kuorenpalasissa.

3. Erakkomehiläislajit 

Erakkomehiläiset ovat tehokkaita pölyttäjiä. Erakkomehiläiset pesivät koloissa, esimerkiksi järviruo´on tai koiranputken korsissa tai puuhun poratuissa reijissä.

4. Petopistiäislajit

Pienemmät petopistiäislajit syövät usein lehtikirvoja, kaskaita ja ripsiäisiä ja ne pesivät mielellään hyönteishotellin kasvinvarsissa ja koloissa.

DSC_0693

Lähteet:

Suomen Luonto 4/2017
http://www.mehiläishoitajat.fi Viitattu 26.6.2017.
https://www.sll.fi/mita-me-teemme/metsat/ekosysteemipalvelut Viitattu 26.6.2017.

Ps.

Pihan pikkuasukkaita voi auttaa monin tavoin! Lue Suomen Luonnonsuojeluliiton vinkit, miten voit lisätä oman pihan monimuotoisuutta.

IMG-20170613-WA0001

 

Ellin luontopäiväkirja: Helmikuun valoa

Helmikuu on kylmin kuukausi, sanotaan. Tänä vuonna Etelä-Suomen helmikuussa on riittänyt sekä pakkasia että lämpimämpiä säitä. Helmikuussa päivä päivältä lisääntyvä valo saa hanget hohtamaan. Vaikka ollaan vielä keskellä talvea, auringonpaiste antaa lupauksen lähestyvästä keväästä. Nyt on hyvä hetki nauttia vielä talven huveista: lumesta ja jäästä.

Jäätiilistä on voi rakennella linnakkeita ja lyhtyjä. Jäädytimme vettä maitotölkeissä, ja saimme hauskoja jäätiiliä.

dsc_0349
_20170224_214917
_20170224_224250Helmikuinen aurinko innosti tekemään lisää jäätaidetta. Luonnosta kerätyt kasvinosat ja vesi muodostavat kauniita, auringossa kimaltavia taideteoksia. Tällä kertaa jäädytimme uunipellin avulla jäälevyn. Jään sisään jätimme narun, josta jään voi ripustaa ikkunalle roikkumaan.

dsc_0368

 

Aurinkoisin terveisin,

_20170115_213916

Ellin luontopäiväkirja: Puput puussa

Helmikuussa saatiin välillä plussakelejä ja lumi hupeni nopeasti. Vähän aikaa oli hyvä lumiukkosää, sillä suojalunta riitti ja sitä oli helppo muotoilla. Suojalumella on mukava leikkiä, varsinkin kun on vedenpitävät rukkaset kädessä. Ystävänpäivän kunniaksi teimme perinteisen lumiukon ohella suloisia pupuja puihin kiipeilemään. Pupuja oli helppo ja nopea taputella männyn kaarnaiseen kylkeen kiinni. Hauskat pikku puput saivat kaikki hyvälle mielelle.

dsc_0148

dsc_0147

Puputerveisin,

_20170115_213916

Ellin luontopäiväkirja: lintulauta kierrätysmateriaalista

dsc_01791487964421633

Olemme joka päivä seuranneet pihapuun lintulaudan vilskettä keittiön ikkunasta. Lintulaudalla riittää asiakkaita aamusta aina iltahämäriin asti. Eilen ihastelimme tinttien tapaa pyrähtää reippaasti lintulaudalta oksalle ja tarmokaasti nakuttaa auringonkukansiemen nokalla auki ja muruiksi mahaan. Tinttejä oli pihapuussa ainakin parikymmentä.

Yhtäkkiä viereisen kuusen oksalle lennähti herra harakka mustavalkoisessa juhlapuvussaan. Se katseli hetken lintulaudalla käyvää kuhinaa ja päätti ottaa osaa kekkereihin. Harakka pomppasi ruokintapuuhun ja samassa pienemmät linnut pyrähtivät tiehensä. Harakka viihtyi lintulaudan liepeillä varttitunnin ja sinä aikana tintit päivystivät kauempana odottaen vuoroaan. Heti kun herra harakka poistui, tintit pyrähtivät takaisin apajille. Harakka vieraili lintulaudalla päivän aikana muutaman kerran ja joka kerralla pikkulinnut väistivät kohteliaasti sivuun.

Päätimme tehdä pihan laidalle toisen lintujenruokintapaikan, jotta pikkulinnuille olisi aina vapaa ruokailupakka tarjolla. Koska meillä oli vain yksi puinen lintulauta, meidän piti keksiä tapa tehdä toinen toimiva siemenautomaatti kotoa löytyvistä materiaaleista.

Lintulautaan tarvittiin vanha sipsipurkki, ison lasipurkin kansi, liimaa, vedenpitävää maalia, pieni pala puuta ja saha.

Maalasimme sipsipurkin vedenpitävällä maalilla. Koska halusimme hieman koristella lintulautaa, maalasimme sen vielä majakan näköiseksi. Sahasimme purkista pohjan pois.

Ison lasipurkin kansi toimii lintulaudan pohjana. Sahasimme puupalikkaan urat, joihin sipsipurkin reunat sopivat. Liimasimme palikan kanteen kiinni ja laitoimme myös palikan uriin hieman liimaa. Sitten upotimme sipsipurkin puupalikan uriin.

Majakan “valoksi” laitettiin vanhan spraymaalipullon korkki. Se kiinnitettiin sipsipurkin kanteen yksinkertaisesti narulla.

dsc_0173

dsc_0175

_20170203_103516

Linnut, tervetuloa syömään! Nyt riittää ruokapöytiä sekä pikkulinnuille että harakolle.

Lintuisin terveisin,

_20170115_213916

 

Ellin luontopäiväkirja: pakkaspäivien jäätaidetta

Vuosi on vaihtunut ja tammikuu alkanut talvisissa lämpötiloissa. Luonto on asettunut lepotilaan, kasvit ja eläimet ovat varautuneet talveen kukin omalla tavallaan. Kun ulkona paukkuu pakkanen, on aika ottaa ilo irti hyisistä lämpötiloista ja nauttia keskitalven huveista. Luonnon omista materiaaleista syntyy pakkasukon avustuksella hienoa jäätaidetta.

Ulkona oli eilen niin kylmä, että varpaita nipisteli ja posket tulivat punaisiksi. Liikkeessä piti olla koko ajan että varpaankärjetkin pysyivät lämpimänä. Lumihanki oli peittänyt kaikki kasvit ja sammalet alleen, mutta lumen läpi törrötti monenlaisia kuihtuneita kasvien varsia. Seikkailimme lumesta törröttävien varsien välissä. Osa niistä oli melkein minun mittaisia. Minusta talventörröttäjät olivat hassuja ja jännällä tavalla kauniita. Keräsin kauneimpia oksia pieneen ämpäriin.

Keksimme tehdä vedestä ja kasvien osista jäätaidetta! Keräsimme vielä ainakin käpyjä, katkenneita oksia, kanervankukkia, kuihtuneita saniaisia, maitohorsman siemenhahtuvia…ja laitoimme niitä purkkeihin.

20170108_11415520170106_15185220170106_15185520170106_15194620170106_152339

Sitten kaadoimme purkit täyteen vettä.

20170106_152713

Rasiat jätettiin yöksi pihalle pakkaseen jäätymään.

Pakkasyön jälkeen jäätaide oli valmista. Purkit tuotiin hetkeksi sisälle sulamaan, sitten jääpalat irtosivat helposti. 

20170107_12242720170107_12245120170107_122522-1

Jään sisällä olevat kävyt, oksat ja kasvinosat näyttivät kauniilta ja jään sisälle syntyneet pikkuiset ilmakuplat muodostivat jänniä kuvioita jäähän. Jokainen jääpala oli erilainen. Teimme jääpaloista taidenäyttelyn pihalle. 

20170107_122504

Jäätaiteen tekeminen oli hauskaa puuhaa, me tehdään näitä lisää heti kun tulee taas kylmät ilmat.

Talvisin terveisin,

_20170115_213916

Sido kesäinen kukkaseppele

WP_20160705_013.jpg

Kukkaseppeleen tekoon tarvitset vain luonnonkukkia, sitomiseen ei tarvita mitään välineitä! Helpointa on tehdä seppele kukkia samalla keräillen, näin kukat ovat mahdollisimman tuoreita ja säilyvät paremmin.

Käytä seppeleen ensimmäisiksi kukiksi tukevavarsisia kukkia, näin sitominen lähtee helpoiten alkuun.

WP_20160705_005.jpg

Aseta kaksi kukkaa kuvan osoittamalla tavalla ristikkäin.

WP_20160705_006.jpg

Kierrä edessä/pystysuunnassa olevan kukan varsi toisen kukan varren ali.

WP_20160705_007.jpg

Kierrä varsi vielä osoittamaan samaan suuntaan kuin toisen kukan varsi.

WP_20160705_008.jpg

Jatka samalla tavalla lisäämällä kukkia vieri viereen. Poimiessasi kukkia jätä niihin pitkät varret, näin sitominen on helpompaa.

WP_20160613_001.jpg

Tässä koiranputken kukinnoista syntyy paksu kranssi.

WP_20160613_003.jpg

Sovittele punomaasi kukkaseppelettä pääsi ympäri. Kun pituutta on riittävästi, taivuta seppele renkaan muotoon. Etsi pari pitkää, tukevaa heinän kortta  ja sido seppele niillä renkaaksi. Pujottele heinän kortta väleistä ja solmi heinän päät yhteen. Solmi parista eri kohdasta. Tarvittaessa sitomiseen voi käyttää myös luonnonmateriaalista tehtyä narua. Lopuksi voit napsia seppeleen “häntään” jääneitä liian pitkiä kukanvarsia lyhyemmäksi.

WP_20160613_004.jpg

Voit säädellä seppeleen paksuutta valitsemalla isoja ja paksuvartisia tai pieniä ja hentoja kukkia. Vähän isompia kukkia on helpointa sitoa.

Ps. Jos haluat säilyttää seppelettäsi pidempään, laita vettä vatiin ja upota seppele säilytyksen ajaksi veteen.

Metsästä terveyttä

Olen innokkaana seurannut luonnon terveyshyötyjen tutkimusta. 2000-luvulla luonnon terveysvaikutuksia on tutkittu paljon erityisesti Japanissa ja Suomessa. Tulokset ovat olleet innostavia: luonnossa oleskelu tukee terveyttämme monella tapaa, niin ruumiin terveyden kuin mielenterveydenkin osalta. Viimeaikoina olen tutustunut erityisesti luontoympäristön ja terveen immuniteetin yhteyteen, miten luontokosketus vaikuttaa immuniteettijärjestelmämme terveyttä tukevasti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Allergologian professori Tari Haahtela on tutkinut yhdessä ekologi Ilkka Hanskin kanssa, mikä yhteys luonnon monimuotoisuudella on immuunipuolustuksen kehittymiseen. Tutkimusten mukaan luonnolla on iso vaikutus immuniteettiimme. Immuniteettimme vaikuttaa siihen, tulemmeko allergisiksi tai sairastummeko tulehdusperäisiin sairauksiin. Kytkeydymme luontoon mikrobien kautta, sillä kehomme ja ympäristömme mikrobit ovat jatkuvassa vuoropuhelussa keskenään.

Mikrobit ovat valtavan iso ja tärkeä “elin” ihmisessä. Yksin suolistossa on aikuisella kilon verran mikrobeja. Mikrobeja on erityisesti ihmisen iholla, hengitysteissä ja suolistossa. Mikrobit eivät elä pelkästään kudosten pinnoilla, vaan myös syvällä kudoksissa ja soluväleissä. Näillä kehomme mikrobeilla on tärkeä tehtävä terveytemme ylläpitäjinä. Ei ole yhdentekevää, mitä mikrobeja kehossamme asuu. Monipuolinen ja terve bakteerikanta on terveytemme edellytys. (Erittäin mielenkiintoinen artikkeli aiheesta: Tiede-lehti: Bakteerien puute sairastuttaa)

“Kaikki se, mitä kosketamme, mitä juomme ja mitä syömme, vaikuttaa kehomme mikrobiostoon.” Emeritusprofessori Tari Haahtela

Ympäristön monimuotoisuus heijastuu ihmisen mikrobioston monimuotoisuuteen. Ihmisen terveydelle ja immuunijärjestelmälle on tärkeää, että kehomme mokrobikanta on monipuolinen. Saamme mikrobimme ympäristöstämme. On siis tärkeää, että ympäristömme on mahdollisimman monimuotoinen luonnoltaan ja mikrobistoltaan. Näin luonnon monimuotoisuus vaikuttaa terveyteemme. Kun luonto köyhtyy ja ympäristömme monimuotoisuus vähenee, oma bakteerikantamme yksipuolistuu ja sairastumme allergioihin. Kun menemme monimuotoiseen luontoon, saamme ison annoksen hyviä bakteereja. Syömällä luonnonantimia tai juomalla lähdevettä saamme buustauksen immuunijärjestelmälle ja tuemme terveyttämme.

“Jos ette koskaan kosketa käsillänne multaa, ette ole yhteydessä luontoon.” Emeritusprofessori Tari Haahtela

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Immuunijärjestelmän epätasapaino sairastuttaa

“Luonnon merkitys immuniteetillemme on elintärkeä. Kun suhde luontoon on käynyt yhä ohkaisemmaksi tai pahimmillaan katkennut kokonaan, ei ihme, että meillä on monenlaisia immuunijärjestelmän häiriötiloja ja niistä kumpuavia elintasosairauksia.”
Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja, FT Kimmo Saarinen.

Allergia, astma ja muut immuunijärjestelmän häiriötiloista johtuvat kansansairaudet ovat lisääntyneet hälyttävästi. Kimmo Saarisen mukaan tämä johtuu siitä, että olemme yhä vähemmän luonnon kanssa tekemisissä. Samaan immuunijärjestelmän häiriöön on kytketty suuri kirjo muita elintasosairauksia, kuten diabetes, keliakia, alzheimer, eräät syövät, masennus, liikalihavuus, crohnin tauti ja muita tulehduksellisisa suolistosairauksia. Näistä kansansairauksista on vuosittain valtavan suuret kulut yhteiskunnalle. Jos liikkuisimme ja oleskelisimme enemmän luonnossa, voisimme parantaa immuniteettiämme ja samalla ehkäistä monia kalliiksi tulevia kansansairauksia.

“Tietoa luonnon terveysvaikutuksista jo on, ymmärrystä enää tarvitaan.”
Kimmo Saarinen

Kosketus luontoon on tavattoman tärkeä lapsen immuniteetin kehittymiselle ja allergioiden ehkäisylle. Ensimmäisen elinvuoden aikana pitkälti määritellään, minkälaisille urille ihmisen terveys lähtee. Jos emme saa riittävää kosketusta luonnollisiin bakteerikantoihin, immuunijärjestelmämme voi kehittyä yliherkäksi ja alkaa taistella turhaan esimerkiksi siitepölyjä vastaan. Immuunijärjestelmän sietokykyä voi vahvistaa läpi elämän, mutta sen perusta valetaan varhaislapsuudessa. Lasten vanhemmat voivat siis olennaisesti vaikuttaa lapsen terveyteen tarjoamalla luontokosketusta.

IMG-20160502-WA0005.jpg

99,9 % bakteereista on terveytemme tukena, pieni vähemmistö voi aiheuttaa terveydellemme haittaa. Luonnon bakteereita ei siis kannata liikaa pelätä. Esimerkiksi luonnonmarjoja ja kasveja voi hyvin maistella puhtaista paikoista suoraan. Luonnonmarjat ovat terveellisimmillään suoraan metsästä poimittuna nimenomaan marjan pinnalla olevien hyvien mikrobien vuoksi. Luonnonvesissä sekä vihreiden kasvien pinnoilla ja soluväleissä on erityisen suojaavia, hyviä bakteereja. Terveydelle haitallisen bakteerin saamisen riski on pieni. Ja jos saamme paljon hyviä bakteereja luonnossa ja näin buustaamme immuniteettiämme, voi olla, että pahisbakteeri ei enää pystykään vahingoittamaan terveyttämme!

“Ei muuta kuin lasten kanssa metsään!”
sanoo
Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja, FT Kimmo Saarinen.

cropped-wp_20140623_002.jpg

Miten luontokosketus tukee immuunijärjestelmämme terveyttä? Lue lisää:

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti: Monimuotoinen ympäristö on ihmisen hyvinvoinnin perusta

Yle Akuutti: Allergioiden syy ympäristössä?

Sll: Eläköön, metsien mikrobit!

Video: Vihreä resepti – parempaa sietokykyä luonnosta – Kimmo Saarinen

Video: Tari Haahtela: Miten kosketus luontoon muokkaa terveyttäsi?