Vauvojen luontokylpy -hanke sai syyskuun loppuessa hienon päätöksensä kun Vauvan päivänä vauvaperheet pääsivät vielä syksyisiin luontokylpyihin kolmessa eri paikassa. Vauvojen luontokylpy -toiminta jatkuu edelleen uusien ohjaajien toimesta, vaikka hanke päättyykin.

Vauvojen luontokylpy -hanke on ollut minulle opettavainen matka, jonka aikana olen saanut oppia paljon lisää sekä omasta ohjaajuudesta ja kouluttajana toimimisesta että luonnosta ja vauvaperheiden kohtaamisesta. Hankkeen aikana idean tasolla olleesta vauvojen luontokylvystä on syntynyt kokonainen menetelmä, nippu materiaaleja ja ohjaajan koulutus. On ollut hienoa päästä kokeilemaan siipiään luontohyvinvoinnin asiantuntijana ja kouluttajana. Omaa hanketta vetäessä olen saanut käyttää kaikkia oman osaamiseni osa-alueita. Perhetyö, varhaiskasvatus, vauvojen maailma ja perheiden kohtaaminen sekä näiden nivominen luontotoimintaan on iso aihe, jossa voi varmasti aina kehittyä ja oppia uutta.

Hanketyössä on eniten yllättänyt se, että aihe herätti kiinnostusta laajasti. Koulutus, tuokiot ja materiaalit kiinnostavat ja medianäkyvyyttäkin on tullut pyytämättä ja yllättäen. Selvästi jonkinlainen tilaus tämäntyyppiselle työlle ja asialle siis oli valmiiksi olemassa. Vauvojen luontokylpy -hankkeelle apurahaa hakiessani en todellakaan arvannut mitä olisi tulossa tai missä mittakaavassa hanketta tulisin toteuttamaan. Työ on vienyt mennessään ja tuloksia voi näin jälkikäteen pohtia ja tutkailla.

Kiitos kuuluu kaikille, jotka ovat olleet osa hanketta joko osallistujan, yhteistyökumppanin, yhteiskehittäjän tai pilottikoulutukseen osallistujan muodossa. Hanketyötä on tehty yhteistyöllä ja yhdessä kehittäen. Suurin kiitos lähtee tietysti Lapsi ja Luonto Säätiölle, tuhannet kiitokset hankkeen rahoittamisesta! Huikeaa, miten Vauvojen luontokylvyssä nähtiin potentiaalia ja asiaan uskottiin niin paljon, että hanketta lähdettiin täysimääräisesti rahoittamaan. Kiitos!

Iso kiitos lähtee Terhille, hänellä oli iso kannustajan rooli alkuvaiheessa. Terhin ansiota on, että lähdin apurahahakemusta alun perin tekemään. Terhi uskoi ajatukseen Vauvojen luontokylvystä ensikuulemalta niin paljon, että oli valmis heti tukemaan minua tällä matkalla. Toinen tärkeä henkilö hankkeen menestymisen kannalta on Emma. Emma on uskomattoman sydämellinen, lempeä, kannustava, eteenpäin ohjaava, ratkaisuja löytävä ihminen. Lämmin kiitos Emmalle, joka on antanut valtavasti tukea ja aikaa tähän hankkeeseen! Kiitos!

Pilottikoulutukseen osallistujista jokaisen panos on ollut arvokas. Kaikki ovat antaneet palautetta tai keksineet leikkejä, esittäneet ideoita ja ajatuksia, käyneet keskusteluja. Kaikki ovat osallistuneet yhteiskehittämiseen ja yhteiseen matkaan. Erityisen iloinen olen ollut heistä, jotka ovat voineet ihan oikeasti viedä Vauvojen luontokylpy -toimintaa omaan työhön ja vauvaperheiden pariin. Osa on lähtenyt yrittäjänä toteuttamaan Vauvojen luontokylpyjä, jotkut osana avointa varhaiskasvatusta tai osana seurakunnan toimintaa tai vieneet Vauvojen luontokylpyä kansalaisopistoihin. On ollut hienoa nähdä, miten erilaisia mahdollisuuksia ja väyliä toiminnan toteuttamiseen löytyy.

Onnea meille kaikille, me tehtiin se yhdessä!

Raakel Silvennoinen
Kirkkonummella
Vauvan päivänä 29.9.2023

Itämeripäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina. Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön käynnistämä jokavuotinen juhlapäivä meren kunniaksi. Päivän tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme sekä tekemään konkreettisia tekoja ja lupauksia sen hyväksi. Juhlinnan lisäksi Itämeripäivän tarkoituksena on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta. http://www.itameripaiva.fi

Myös vauvaperheet voivat riemuita ainutlaatuisesta Itämerestä!
Tästä artikkelista löydät meriteemaisia vinkkejä Itämeripäivän viettoon.

Tee retki rannalle ja anna vauvan tutkia rantahiekkaa, kalliota, rantakiviä ja vettä. Kastakaa vauvan varpaat veteen ja tehkää rantakallioon pieniä jalanjälkiä. Huomioi turvallisuus veden äärellä ja paikallinen sinilevätilanne. Jos rannalle on pidempi matka ja rantaretki ei juuri nyt onnistu, vesileikin voi järjestää myös kotiin. Matalalla tarjottimella oleva ohut vesikerros voi riittää hauskoihin lätsyttelyhetkiin.

Itämeren tilaan voi vaikuttaa päivittäisillä kulutusvalinnoilla. Itämeripäivänä voi kokata kasvisruokaa tai pihvejä silakasta. Pienelle kannattaa valita kalatiskin pienimmät silakat. Huomioi ikätasoisuus ja ravintosuositukset.

Hanki käytettynä, korjaa ja kierrätä. Lajittele jätteet ja poimi roskat maasta. Näin muovi ja muut roskat eivät päädy mereen ja sen eliöihin. Suosi luonnonmukaisia kosmetiikkatuotteita ja kodin pesuaineita. Vie lääkejätteet apteekkiin.

Jammaile merellisten rytmien tahtiin. Kierrätysmateriaaleista voi askarrella simpukkasoittimen ja käyttää sitä kastanjettina. Liimaa korkit huolellisesti kiinni esimerkiksi kirjaliimalla tai reilulla määrällä puuliimaa, jotta ne eivät irtoa vauvan käsittelyssä.
Merellisiin tunnelmiin johdattaa esimerkiksi:
Ella ja Aleksi: Suomenlahti
Ella ja Aleksi: Lenni lokinpoikanen
Maire Turunen: Pikku simpukat
Muumiperhe laulaa, OHOI!: Muumimamman simpukka
Muumiperhe laulaa, OHOI!: Haisuli seilaa
Muumiperhe laulaa, OHOI!: Muumiperhe merellä
Muumit: Meidän meri

Tee merellistä taidetta luonnonmateriaaleista ja kierrätysmateriaaleista.
Vauvan merellisiin maalaushetkiin sopii esimerkiksi
– perunajauhokiisseli
– perunasuurimopuuro (“kalan kutua”)
– mustikkakiisseli
– siniset marjamehut ja marjajauheet
– merikartan palaset
– ruoholaukan kukinto siveltimeksi

Lukekaa meriaiheisia kirjoja ja satuja. Muutamia esimerkkejä vauvaperheeseen sopivista meriteemaisista saduista:
Malmi, Elina: Kampela, joka leikki piilosta -satukortit
Taplin, Sam: Meri äänessä
Erkintalo, Jenni: Mato ja meri
Erkintalo, Jenni: Värejä meressä
Erkintalo, Jenni, Kiraly, Reka: Ystäväni vesi
Milner, Charlotte: Ihmeellinen meri
Percy-Baxter, Tasha: Pienet tutkijat pinnan alla
Knapman, Timothy: Sukella mereen, ui syvälle pinnan alle

Mereisiin lajeihin voi tutustua kuvakorttien avulla. Vauvan ihmeteltäväksi voi tulostaa esimerkiksi Pikku Kakkosen kuvakortteja tai Syklin lajikortteja Itämeren kaloista tai linnuista. Vauvan kanssa voi matkia eri eläinten ääniä tai liikkumistapoja.

Äänimaisemaksi rentoihin hetkiin ja nukutuksen taustalle sopii mainiosti Yle Areenan Lempeitä äänimaisemia luonnosta -sarjan Soutuveneessä tai Vedenalainen sukellusmatka.

Pieniä meriseikkailuita voi jatkaa kaarnaveneen tai paperiveneen siivittämänä.
Kurkkaa paperiveneen taitteluohjeet täältä.
Hauskaa Itämeripäivää!

Artikkelin kuvat: Eija Härkänen ja Raakel Silvennoinen

Kesä hellii meitä, nautitaan! Luonnon omista aineksista voi valmistaa ihania hemmotteluhoitoja, jotka rentouttavat ja rauhoittavat kehoa ja mieltä. Lempeät luonnonainekset sopivat ulkoisesti koko perheen käyttöön. 

Käpyhieronta 

Etsi luonnosta kaksi pyöreää männyn käpyä. Tarkista, että kävyt ovat puhtaita ja niissä ei ole teräviä kohtia. Hemmottele pientä tai isoa ystävää käpyhieronnalla: pyydä häntä asettumaan mukavaan paikkaan istumaan tai makaamaan. Anna toinen käpy hoidettavan käsiin tunnusteltavaksi ja hiero toisella kävyllä hellästi pyöritellen selkää, jalkoja ja käsivarsia. 

Voit tehdä kävyllä myös satuhierontaa: lue tarina hitaasti ääneen ja kuvita tarinaa kävyllä hieroen. 

Auringon lämpimät säteet osuivat siilin pesään.
( pyöritä kävyllä isoa ympyrää selkään )
Siili kömpi ylös pesästään ja venytteli.
( rullaile kävyllä ylös ja alas )
Se lähti kipittelemään pitkin metsää ja haisteli kesäistä ilmaa.
( rullaile käpyä pitkin selkää )
Mitä kaikkea se kesäisessä metsässä näkikään? Ruoho oli alkanut kasvaa. 
( pyörittele käpyä alaselässä )
Puihin oli tullut pieniä lehtiä
( rullaile ylöspäin kuin oksille )
Pienoinen tuuli ravisteli puiden oksia.
( pyörittele kävyllä sivuttaista liikettä selkään )
Ja vesi virtasi pienessä purossa.
( rullaa kävyllä alas mutkitellen )
Siili tunsi itsensä onnelliseksi, kesä oli tullut.
( halaa lasta )
Teksti: Heidi Lampela, julkaistu tekijän luvalla.

Hoitava hunajainen naamio

Hunajanaamio sopii kasvoille ja koko vartalolle ihoa hoitamaan ja puhdistamaan. Naamiota voidaan käyttää myös saunahunajan tapaan, jolloin naamio levitetään iholle saunaan mennessä ja sokerin ja hunajan annetaan sulaa saunan lämmössä.

Hunajanaamio sopii koko perheelle. Pienen lapsen hunajanaamiosta voi jättää sokerin pois, jolloin naamio on vielä hellempi ja vähemmän ihoa kuoriva.

Hunaja kosteuttaa, puhdistaa ja ravitsee ihoa. Jojobaöljy on nopeasti imeytyvä, miedontuoksuinen ja kevyt öljy, joka kosteuttaa, ravitsee ja suojaa ihoa. Eteerisistä öljyistä laventeli on ominaisuuksiltaan rauhoittava, hellävarainen ja sopii koko perheelle.

Ainekset:
2 rkl hunajaa
1 rkl sokeria
1 rkl jojobaöljyä
1-2 tippaa laventelin eteeristä öljyä

Mittaa ainekset purkkiin ja sekoita tikulla tasaiseksi.
Levitä puhtaalle iholle ja anna vaikuttaa 10-15 minuuttia. Pese pois lämpimällä vedellä.

Paljasjalkapolku

Etsi luonnosta paikka, jossa on mukava tassutella paljain jaloin. Tarkista, että maassa ei ole teräviä esineitä tai vaarallisia eläimiä. Esimerkiksi sopiva pätkä metsäpolkua tai sammaleinen kohta sopii paljasjalkailuun mainiosti.

Hemmotelkaa pieniä ja isoja varpaita luonnon omalla jalkahieronnalla ja tunnustelkaa erilaisia pintoja jalkapohjilla. 

Epätasainen maasto ja paljasjalkakävely virkistävät ja vahvistavat jalkojen lihaksia ja verenkiertoa sekä harjoittavat tasapainoa. Lisäksi metsämaan monipuolinen mikrobilajisto rikastaa ihon omaa mikrobiomia. 

Kukkakylpy

Kerätkää yhdessä luonnosta lempeitä hoitavia kasveja. Kerää luonnonkasveja vain puhtaasta paikasta ja noudata jokaisenoikeuksia. Jos teet kukkakylpyä pienille lapsille tai raskaana olevalle, kiinnitä erityistä huomiota kasvin hoitaviin ominaisuuksiin. Koko perheelle sopivia lempeitä kasveja ovat esimerkiksi:
– maitohorsma
– apilat
– poimulehti
– sauniot
– orvokit
– kurtturuusun terälehdet

Laita kasvit vatiin tai kylpyammeeseen ja valuta päälle lämmintä vettä. Kukkakylpyyn voi mennä ihan kokonaan tai antaa jalkojen nauttia hemmotteluhoidosta. Ruokalusikallinen merisuolaa ja loraus manteliöljyä tekevät kukkakylvystä ylellisen ja kokonaisvaltaisen hoidon. Kukkainen kylpy kutsuu nauttimaan hetkestä ja kesän kauneudesta. 

Yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään juhannusta edeltävänä sunnuntaina 18.6.2023. Luonnonkukkien päivän tavoitteena on kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistäminen sekä yhteisten luontokokemusten tarjoaminen kaikille. Tänä vuonna kyseessä on 20. juhlavuosi Suomessa, ja vuoden teemalaji on mustikka (Vaccinium myrtillus). Kesäkuinen Luonnonkukkien päivä sopii mainiosti myös vauvan kanssa vietettäväksi retkipäiväksi.

Kuva: Keijo Luoto

“Suomeen Luonnonkukkien päivä rantautui, kun tammisaarelainen kasvitieteilijä Kalevi Keynäs kertoi pohjoismaisesta yleisölle suunnattujen retkien perinteestä (De Vilda Blommornas Dag) Kukanpäivän tilaisuudessa 13.5.2002 ja toivoi vastaavia retkiä järjestettävän tulevaisuudessa myös Suomessa.”

http://www.sll.fi

Vauvojen luontokylpy -hankkeessa tuotettu materiaali on suunnattu vauvaperheille inspiraatioksi oman mustikkaretken suunnitteluun. Nappaa materiaalista mukaan mustikkateemaiset puuhavinkit omalle Luonnonkukkien päivän retkellesi.

Luonnonkukkien päivänä järjestetään opastettuja kasviretkiä eri puolilla Suomea. Luonnonkukkien päivän kasviretket ovat kaikille avoimia ja maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Katso lisää tietoa Luonnonkukkien päivästä ja opastetuista retkistä Suomen luonnonsuojeluliiton sivulta.

Valitse vauvan luontohetkeä varten sopiva turvallinen metsä tai puisto, jossa on miellyttävää luontoa ja luonnonrauhaa. Päätä etukäteen toimintaan käytettävä aika ja käytä tuo aika pelkästään vauvaan keskittyen, jätä puhelin ja muut mielessä pyörivät asiat sivuun.

Jätä vaunut tai rattaat sivuun ja ota vauva syliin niin, että hän pystyy katselemaan ympärilleen. Voit edetä ja kulkea luonnossa hitaasti, vauvan kiinnostuksen kohteita seuraillen. Voit vaihtoehtoisesti myös levittää viltin turvalliseen paikkaan luonnossa. Viltin päälle voi kerätä vauvalle turvallisia luonnonmateriaaleja, kuten käpyjä, lehtiä jne. Kiinnitä huomiota lajien turvallisuuteen ja noudata jokaisenoikeuksia luonnonmateriaaleja kerätessä.

Katsele ja havainnoi, mitä vauva haluaa tehdä. Kiinnittääkö vauva huomiota johonkin tiettyyn asiaan, mitä vauva katselee tai mihin hän osoittaa kiinnostusta? Ihmettele, pysähtele, koskettele, tutki, poimi, kuulostele, haistele yhdessä vauvan kanssa. Peilaa vauvan toimintaa ja mene mukaan leikkiin. Voit sanoittaa luonnonmateriaaleja, lajeja, muotoja, tuoksuja ja ääniä.

Valvo toiminnan turvallisuutta ja pidä vauvan tekemiset aikuisen määrittelemien turvallisten raamien sisällä. Älä kuitenkaan automaattisesti kiellä asioita tai auta lasta, vaan anna vauvan kokeilla ja tutkia, yrittää ja epäonnistua turvallisesti. Viivästytä omia reaktioita ja neuvomisen tarvetta; tyhjään väliin tarjoa vaihtoehtoista toimintoa, jos vauvan toiminta ei onnistu tai ole suotuisaa.

Kun aikuinen asettuu tutkimaan vauvan kokemusmaailmaa, vauva voi tuntea olevansa tärkeä ja hän saa ilmaista itseään. Vauvan itsetunto vahvistuu, kun hänet nähdään ja kuullaan ja hän saa toiminnallaan kertoa aikuiselle, mikä hänestä on tärkeää, mukavaa ja mielenkiintoista. 

Luonnosta voi löytää monenlaisia materiaaleja vauvan aistileikkeihin ja taideteoksiin! Kesäkuussa voikukat ilahduttavat sekä pörriäisiä että ihmisiä väriloistollaan. Voikukista voi tehdä vaikka mitä: seppeleitä, rannekkeita, spiraaleja, hahtuvapallokoristeita ja niin edelleen. Voikukka on syötävä kasvi, joten voit turvallisesti antaa vauvan haistella, tutkia ja tunnustella voikukkaa. Valvo vauvan puuhia luonnossa ja tilanteen turvallisuutta. Villiyrttien sisäistä käyttöä ei suositella alle 1-vuotiaille.

Voikukkakiisselin ohje

Kerää puhtaasta paikasta noin 2 dl voikukan terälehtiä. 

Voikukkakiisselin ainekset:

1 l vettä
2 dl voikukan terälehtiä
2-3 rkl perunajauhoja
1 tl keltaista elintarvikeväriä

Lisää kattilaan voikukan terälehdet ja suurin osa vedestä. Kuumenna kiehuvaksi. Valmista suurus: sekoita perunajauhot ja tilkka vettä erillisessä astiassa. Nosta kiehuva kattila sivuun ja kaada mukaan suurus ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Nosta kattila uudelleen liedelle ja anna pulpahtaa. Lisää joukkoon keltaista elintarvikeväriä niin, että kiisselistä tulee iloisen keltaista kauttaaltaan. Jäähdytä ja säilytä jääkaapissa. 

Voikukkakiisseliä voi käyttää vauvan taideteoksiin. Lämmin voikukkakiisseli ja auringossa maalailu sopivat yhteen! Luonnossa maalailuun kannattaa valita tukeva paperi, joka pysyy kuosissaan epätasaisella alustalla ja ronskimmassakin käsittelyssä. Kiisselin joukkoon voi keräillä luonnosta muitakin turvallisia kukkia.

Vauvan aistileikkeihin sopivia, syötäviä kasveja löytyy kesäkuun alussa esimerkiksi:
peltokanankaali
syreenin kukat
ahomansikan lehdet
vaahteran kukat
mustikan kukat
orvokit luonnosta ja puutarhasta (käytä vain luomulaatuisia vauvan leikkeihin)

Kuvat: Canva

Kasvin hoitaminen ja kasvun seuraaminen voi olla mukavaa kesäistä puuhaa. Siemenistä voi tehdä hauskoja siemenpommeja, joita voi antaa lahjaksi tai piilotella itse mullan sekaan. Me teimme lasten kanssa Vauvojen luontokylpy -toiminnasta tutulla reseptillä siemenpommeja päiväkodin aikuisille kesäloman alkaessa annettavaksi. Jaan täällä käyttämämme reseptin muillekin käytettäväksi.

Siemenpommit voivat kasvattaa iloa lapsille, aikuisille, linnuille ja pörriäisille! Siemenpommeja voi valmistaa myös kasvukauden ulkopuolella, jolloin pommeihin kiteytyy luontokylvystä saadut muistot ja uuden kasvukauden odottaminen.

Käytä lasten kanssa vain myrkyttömiä siemeniä. Syötäväksi kelpaavien kukkien siemenet ovat parhaita pienten kanssa. Esimerkiksi ruiskaunokin ja kehäkukan siemenet sopivat hyvin siemenpommeihin.

Tästä ohjeesta tulee 5 pientä siemenpommia.

Tarvitset

– Kaksi sanomalehtiarkkia
– Kaksi vedessä sulavaa WC-paperirullan hylsyä
– Jääpalamuotin
– Vettä
– Syötävien kukkien siemeniä
– Kuivattuja kukkien terälehtiä koristeeksi
– Kulhon
– Lusikan

Repikää yhdessä sanomalehti ja hylsyt pieneksi silpuksi ja laittakaa kulhoon.

Mukaan voi laittaa syötävien kukkien kuivattuja terälehtiä koristeeksi.

Lisätään siemenet joukkoon.

Lisätään joukkoon reilu loraus vettä.

Sekoita ainekset lusikalla tai kädellä tasaiseksi massaksi. Sanomalehti antaa massalle sopivaa tukevuutta ja rakennetta, hylsystä tulee hienompaa paperimassaa.

Seuraavaksi massaa taputellaan jääpalamuottiin. Ylimääräistä vettä voi puristaa jo tässä vaiheessa pois.

Painele massaa sormilla tiiviisti muotteihin, ylimääräinen vesi valuu pois.

Jätä siemenpommit kuivumaan joko muottiin (vahdi kuivumista, ettei alapuoli pääse homehtumaan muotissa) tai nosta muotista lautaselle kuivumaan. Siemenpommi kuivuu muutaman päivän, jonka jälkeen pommit on valmiita annettavaksi tai käytettäväksi.

Lahjapussin voi taitella esimerkiksi sanomalehden arkista biojätepussin tapaan. Lisää mukaan pieni ohjelappu siemenpommin saajalle.

Ihanaa kukkaiskesää!

Lasten lintuviikkoa vietetään 15.–21.5.2023. Lintuviikkoa koordinoivat yhteistyössä BirdLife Suomi, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö. Lintuviikon tarkoituksena on tutustua lintuihin ja lintuharrastukseen etsimällä merkkejä lintujen pesinnästä. Lintuviikko innostaa kaikkia lapsia ja aikuisia lähtemään yhdessä linturetkelle, osaamisesta riippumatta! Lintuja voi tarkkailla ja lintuiloa voi tuntea, vaikka lajeja ei osaisikaan tunnistaa.

Lasten lintuviikolla myös vauvaperheet voivat leikkiä lintuaiheisia leikkejä.

Kuunnelkaa linnun laulua

Vietä hetki metsässä vauvan kanssa. Kuulostelkaa, kuuluuko metsässä jotakin ääniä. Keväisessä metsässä saattaa kuulua linnun laulua. Miltä äänet teistä kuulostavat? Miten vauvasi reagoi ääniin?

Linnunpesä

Rakentakaa pehmolinnulle pesä oksista ja heinistä. Anna vauvan tutkia luonnonmateriaaleja valvotusti ja osallistua pesän tekoon. Pesään voidaan laittaa paperimassasta tehtyjä munia tai käpyjä ja kiviä muniksi.
Huomaa: Varpuja ja puita ei saa vahingoittaa. Maasta voi jokaisenoikeudella ottaa oksia, käpyjä, kaarnaa ja ruohovartisia kasveja.

Paijailuleikki

Paijaile vauvaa hellästi askarteluhöyhenellä. Höyhentä voi myös puhallella ja lennättää ilmassa.

Linnunpesäleikki

Leikkikää linnunpesäleikkiä leikkivarjon tai päiväpeiton avulla. Vauva menee leikkivarjon sisään “linnunpesään” istumaan tai makaamaan ja aikuiset pyörittävät leikkivarjoa ympäri esimerkiksi Peipon pesä -laulun tahdissa.

Lintu lentää -leikki

Lennätä vauvaa ilmassa linnun lailla! Leikkiin sopii esimerkiksi Lintu lentää -laulu.

Lintuja voi myös auttaa

Annetaan linnuille pesimärauha.

Suojellaan varsinkin vanhoja metsiä ja monimuotoista luontoa.

Ripustetaan pönttöjä.

Perustetaan juomapaikkoja helteellä.

Lapsilähtöisyys on termi, jota käytetään paljon ja joka tulee toisinaan väärinymmärretyksi. Vauvojen luontokylpy -toiminta pyrkii edistämään pienten lasten hyvinvointia ja osallisuutta ja siksi lapsilähtöinen lähestymistapa sopii hyvin Vauvojen luontokylpy -toimintaan. 

Vauvojen luontokylvyssä lapsilähtöisyys tarkoittaa sitä, että toimintaa suunnitellaan lapsen näkökulma mielessä pitäen. Lapsen kokemuksilla, tunteilla ja tarpeilla on väliä ja lapsen vuorovaikutusta tuetaan. Keskitytään vauvaan ja vauvan kokemusmaailmaan, ollaan kiinnostuneita vauvan aloitteista. Kysymys siis kuuluu: Miltä tämä vauvasta tuntuu?

On hyvä huomata, että toiminta voi olla samaan aikaan sekä lapsilähtöistä että aikuisjohtoista. Toiminnassa otetaan huomioon lapsen ikätasoinen kehitysvaihe ja lasten yksilölliset kiinnostuksen kohteet, mutta samalla aikuisella pysyy turvallisen johtajan rooli. Lapsen oman toiminnan ja vuorovaikutuksen vahvistaminen tapahtuu aikuisten määrittämien turvallisten raamien sisällä.

Luonto on oiva ympäristö toteuttaa aikuisjohtoista lapsilähtöisyyttä

Luontoympäristössä on itsestään selvää, että pieni lapsi tarvitsee aikuisen jatkuvaa turvaa ja valvontaa, samaan aikaan erilaisia lasta mahdollisesti kiinnostavia tarjoumia on paljon. Aikuisen on pysyttävä koko ajan vähintään “käsivarren mitan päässä”, mutta samalla antaa lapselle tilaisuus tutustua luontoympäristöön ja tutkia lapselle uusia, jännittäviäkin juttuja. Luontoympäristö vaatii aikuiselta yhteyden ylläpitämistä. Pieni vauva tutkii luontoa enimmäkseen aikuisen sylistä käsin ja se onkin vauvalle luontaista. Ihokontakti, sylissä pitäminen ja hellä kosketus ovat vauvan hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta olennaisia ja ympäristön aistiminen tapahtuu yhdessä oman aikuisen kanssa; vauvan kokemukseen liittyy aikuisen oma tunnekokemus. 

Vauvojen luontokylpy -ohjaaja voi tukea vauvan ja vanhemman välistä yhteyttä näyttämällä esimerkkiä lapsilähtöisyydestä huomioimalla vauvojen yksilöllisiä aloitteita ja kiinnostuksen kohteita. Jos vanhempi ei ole tietoinen mitä vauva tekee tai vauvan ja vanhemman välisen yhteyden katkeileminen aiheuttaa vaaratilanteita, ohjaaja voi tukea yhteyttä havainnoimalla ääneen vauvaa tai tarvittaessa huomauttaa asiasta kunnioittavasti.      

Vauvojen luontokylpy -tuokio rakentuu usein yhteisten leikkien ja vertaisvuorovaikutuksen ympärille. Toiminnassa vapaaehtoisuus on kuitenkin tärkeä kantava teema ja tämä tuodaan esille myös tuokioiden sisällä: ohjatusta leikistä saa kieltäytyä ja vauvan tarpeisiin on aina sopiva hetki vastata. Luontoympäristössä osallisuutta tukevaa tilaa voi rakentaa esimerkiksi niin, että piirissä olevien istumapaikkojen lisäksi lähiympäristöstä löytyy paikkoja, joihin voi mennä myös itsekseen leikkimään tai oleilemaan, jos lapsi tai aikuinen haluaa vetäytyä ryhmän vuorovaikutuksesta tai seurata leikkejä sivummalta. 

Ohittaako lapsilähtöisyys vanhemman omat tarpeet? 

Vauvojen luontokylvyssä tärkeitä ovat sekä vauvan että vanhemman kokemus, osallisuus ja hyvinvointi. Osa luontokylvyn harjoituksista voi olla selkeästi vanhemmalle suunnattuja, sillä Vauvojen luontokylpy -toiminnassa perhe nähdään kokonaisuutena ja vanhemman hyvinvointi hyödyttää aina myös vauvaa. Vauvan ja vanhemman välille löytyvä yhteys ja positiivinen vuorovaikutus voi olla myös vanhemmalle palkitseva, myönteistä minäkuvaa vahvistava tekijä. Elvyttävät, rentouttavat, voimauttavat tai virkistävät luontokokemukset voivat olla vanhemmalle tärkeä tuki vauva-arjessa jaksamiseen. 

Vuosi 2022 lähenee loppuaan, viikon päästä talvipäivänseisauksen jälkeen matka kohti valoa taas alkaa. Vauvojen luontokylpy -hanketta on toteutettu kuluneen vuoden toukokuusta lähtien; kesäkausi vauvaperheiden parissa ja loppuvuosi palautetta analysoiden, menetelmää kehittäen ja Vauvojen luontokylpy -ohjaajan pilottikoulutusta suunnitellen. 

Hanketyö on loppuvuoden aikana sisältänyt tulevan Vauvojen luontokylpy -ohjaajan koulutuksen tehtävien ja luentojen suunnittelua ja koostamista. Lisäksi työn alla on ollut Vauvojen luontokylpy -toimintakortit, tulevan kesän yhteistyökuviot, hankekirjanpito ja yhteydenpito verkostoon. Muutamien tulevien ohjaajien kanssa ollaan jo yhdessä sovittu harjoittelupaikoista ja tehty yhteistyösopimuksia. 

Tulevaa ohjaajien koulutusta odotan kutkuttavalla jännityksellä ja innolla. Mukana on niin hieno porukka, todella odotan yhteisiä keskusteluja ja tapaamisia. Kiinnostus ohjaajakoulusta kohtaan yllätti minut, paikat täyttyivät pelkän instagram-ilmoituksen perusteella parissa päivässä ja tällä hetkellä kurssille on myös jonottajia. Ihana huomata, että en ole yksin asian kanssa, vaan vauvaperheille suunnattu luontokasvatus kiinnostaa muitakin! 

Marraskuussa Vauvojen luontokylpy -toiminnasta julkaistiin juttu Ympäristökasvatus-verkkolehdessä ja loppukuusta sain uutisia, että Vauvojen luontokylpy -työpajat on hyväksytty Ulos Ut Out -tapahtuman ohjelmahaussa mukaan tapahtumaan. Kesäkuussa on siis mahdollisuus päästä tutustumaan Vauvojen luontokylpy -menetelmään työpajojen muodossa. 

Loppuvuoden aikana olen tutustunut muihin ulkona opettamisesta kiinnostuneisiin mm. ulko-opettajien tapaamisissa ja seikkailukasvatuspäivillä ja näistä tapaamisista on jäänyt paljon käteen ja sydämeen. Myös kesän yhteistyökuvioiden kautta olen saanut kokea aivan ihania ja ihmeellisiä kohtaamisia. Kiitos erikseen Terhille, Marikalle, Katjalle, Essille, Hannalle, Eevalle, Eijalle, Jukalle, Virpille ja Emmalle! Kohtaamisissamme on ollut jotakin erityisen merkityksellistä ja mieleenpainuvaa. Kiitos kuuluu myös kaikille yhteistyökumppaneille ja hanketta mahdollistaville tahoille, taustatukijoille, rinnalla kulkeville ja sivusta kannustaville.

Työskentelyapurahalla työskentely on ollut mielenkiintoinen, minulle uusi konsepti. Ihan parasta ja pahinta on vapauden ja vastuun ikuinen liitto. Kun hiihtää umpihangessa, jossa kukaan muu ei ole vielä hiihtänyt ja luo jotakin sellaista uutta, jota ei kukaan muu ole vielä koskaan tehnyt, voi tuntea vapautta valita oma suuntansa, mutta samalla pitää sietää epävarmuutta ja sitä, että ei ole ketään muuta kertomassa mitä pitäisi tehdä tai mikä on riittävän hyvä tai tarpeeksi. Kyseessä on väistämättä myös henkilökohtainen seikkailu ja kasvuprosessi. 

Katse on jo tulevassa vuodessa. Luulenpa, että ensi vuonna parasta työrintamalla on nähdä, miten uudet Vauvojen luontokylpy -ohjaajat alkavat toteuttaa omaa toimintaansa eri muodoissaan, eri puolilla Suomea. 

Valkeaa vuodenvaihdetta toivottaa
Raakel
Vauvojen luontokylpy -hankkeesta

Kuvaaja: Kaisa Vermasheinä