Ellin luontopäiväkirja: pakkaspäivien jäätaidetta

Vuosi on vaihtunut ja tammikuu alkanut talvisissa lämpötiloissa. Luonto on asettunut lepotilaan, kasvit ja eläimet ovat varautuneet talveen kukin omalla tavallaan. Kun ulkona paukkuu pakkanen, on aika ottaa ilo irti hyisistä lämpötiloista ja nauttia keskitalven huveista. Luonnon omista materiaaleista syntyy pakkasukon avustuksella hienoa jäätaidetta.

Ulkona oli eilen niin kylmä, että varpaita nipisteli ja posket tulivat punaisiksi. Liikkeessä piti olla koko ajan että varpaankärjetkin pysyivät lämpimänä. Lumihanki oli peittänyt kaikki kasvit ja sammalet alleen, mutta lumen läpi törrötti monenlaisia kuihtuneita kasvien varsia. Seikkailimme lumesta törröttävien varsien välissä. Osa niistä oli melkein minun mittaisia. Minusta talventörröttäjät olivat hassuja ja jännällä tavalla kauniita. Keräsin kauneimpia oksia pieneen ämpäriin.

Keksimme tehdä vedestä ja kasvien osista jäätaidetta! Keräsimme vielä ainakin käpyjä, katkenneita oksia, kanervankukkia, kuihtuneita saniaisia, maitohorsman siemenhahtuvia…ja laitoimme niitä purkkeihin.

20170108_11415520170106_15185220170106_15185520170106_15194620170106_152339

Sitten kaadoimme purkit täyteen vettä.

20170106_152713

Rasiat jätettiin yöksi pihalle pakkaseen jäätymään.

Pakkasyön jälkeen jäätaide oli valmista. Purkit tuotiin hetkeksi sisälle sulamaan, sitten jääpalat irtosivat helposti. 

20170107_12242720170107_12245120170107_122522-1

Jään sisällä olevat kävyt, oksat ja kasvinosat näyttivät kauniilta ja jään sisälle syntyneet pikkuiset ilmakuplat muodostivat jänniä kuvioita jäähän. Jokainen jääpala oli erilainen. Teimme jääpaloista taidenäyttelyn pihalle. 

20170107_122504

Jäätaiteen tekeminen oli hauskaa puuhaa, me tehdään näitä lisää heti kun tulee taas kylmät ilmat.

Talvisin terveisin,

_20170115_213916

Advertisements

Sido kesäinen kukkaseppele

WP_20160705_013.jpg

Kukkaseppeleen tekoon tarvitset vain luonnonkukkia, sitomiseen ei tarvita mitään välineitä! Helpointa on tehdä seppele kukkia samalla keräillen, näin kukat ovat mahdollisimman tuoreita ja säilyvät paremmin.

Käytä seppeleen ensimmäisiksi kukiksi tukevavarsisia kukkia, näin sitominen lähtee helpoiten alkuun.

WP_20160705_005.jpg

Aseta kaksi kukkaa kuvan osoittamalla tavalla ristikkäin.

WP_20160705_006.jpg

Kierrä edessä/pystysuunnassa olevan kukan varsi toisen kukan varren ali.

WP_20160705_007.jpg

Kierrä varsi vielä osoittamaan samaan suuntaan kuin toisen kukan varsi.

WP_20160705_008.jpg

Jatka samalla tavalla lisäämällä kukkia vieri viereen. Poimiessasi kukkia jätä niihin pitkät varret, näin sitominen on helpompaa.

WP_20160613_001.jpg

Tässä koiranputken kukinnoista syntyy paksu kranssi.

WP_20160613_003.jpg

Sovittele punomaasi kukkaseppelettä pääsi ympäri. Kun pituutta on riittävästi, taivuta seppele renkaan muotoon. Etsi pari pitkää, tukevaa heinän kortta  ja sido seppele niillä renkaaksi. Pujottele heinän kortta väleistä ja solmi heinän päät yhteen. Solmi parista eri kohdasta. Tarvittaessa sitomiseen voi käyttää myös luonnonmateriaalista tehtyä narua. Lopuksi voit napsia seppeleen “häntään” jääneitä liian pitkiä kukanvarsia lyhyemmäksi.

WP_20160613_004.jpg

Voit säädellä seppeleen paksuutta valitsemalla isoja ja paksuvartisia tai pieniä ja hentoja kukkia. Vähän isompia kukkia on helpointa sitoa.

Ps. Jos haluat säilyttää seppelettäsi pidempään, laita vettä vatiin ja upota seppele säilytyksen ajaksi veteen.

Metsästä terveyttä

Olen innokkaana seurannut luonnon terveyshyötyjen tutkimusta. 2000-luvulla luonnon terveysvaikutuksia on tutkittu paljon erityisesti Japanissa ja Suomessa. Tulokset ovat olleet innostavia: luonnossa oleskelu tukee terveyttämme monella tapaa, niin ruumiin terveyden kuin mielenterveydenkin osalta. Viimeaikoina olen tutustunut erityisesti luontoympäristön ja terveen immuniteetin yhteyteen, miten luontokosketus vaikuttaa immuniteettijärjestelmämme terveyttä tukevasti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Allergologian professori Tari Haahtela on tutkinut yhdessä ekologi Ilkka Hanskin kanssa, mikä yhteys luonnon monimuotoisuudella on immuunipuolustuksen kehittymiseen. Tutkimusten mukaan luonnolla on iso vaikutus immuniteettiimme. Immuniteettimme vaikuttaa siihen, tulemmeko allergisiksi tai sairastummeko tulehdusperäisiin sairauksiin. Kytkeydymme luontoon mikrobien kautta, sillä kehomme ja ympäristömme mikrobit ovat jatkuvassa vuoropuhelussa keskenään.

Mikrobit ovat valtavan iso ja tärkeä “elin” ihmisessä. Yksin suolistossa on aikuisella kilon verran mikrobeja. Mikrobeja on erityisesti ihmisen iholla, hengitysteissä ja suolistossa. Mikrobit eivät elä pelkästään kudosten pinnoilla, vaan myös syvällä kudoksissa ja soluväleissä. Näillä kehomme mikrobeilla on tärkeä tehtävä terveytemme ylläpitäjinä. Ei ole yhdentekevää, mitä mikrobeja kehossamme asuu. Monipuolinen ja terve bakteerikanta on terveytemme edellytys. (Erittäin mielenkiintoinen artikkeli aiheesta: Tiede-lehti: Bakteerien puute sairastuttaa)

“Kaikki se, mitä kosketamme, mitä juomme ja mitä syömme, vaikuttaa kehomme mikrobiostoon.” Emeritusprofessori Tari Haahtela

Ympäristön monimuotoisuus heijastuu ihmisen mikrobioston monimuotoisuuteen. Ihmisen terveydelle ja immuunijärjestelmälle on tärkeää, että kehomme mokrobikanta on monipuolinen. Saamme mikrobimme ympäristöstämme. On siis tärkeää, että ympäristömme on mahdollisimman monimuotoinen luonnoltaan ja mikrobistoltaan. Näin luonnon monimuotoisuus vaikuttaa terveyteemme. Kun luonto köyhtyy ja ympäristömme monimuotoisuus vähenee, oma bakteerikantamme yksipuolistuu ja sairastumme allergioihin. Kun menemme monimuotoiseen luontoon, saamme ison annoksen hyviä bakteereja. Syömällä luonnonantimia tai juomalla lähdevettä saamme buustauksen immuunijärjestelmälle ja tuemme terveyttämme.

“Jos ette koskaan kosketa käsillänne multaa, ette ole yhteydessä luontoon.” Emeritusprofessori Tari Haahtela

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Immuunijärjestelmän epätasapaino sairastuttaa

“Luonnon merkitys immuniteetillemme on elintärkeä. Kun suhde luontoon on käynyt yhä ohkaisemmaksi tai pahimmillaan katkennut kokonaan, ei ihme, että meillä on monenlaisia immuunijärjestelmän häiriötiloja ja niistä kumpuavia elintasosairauksia.”
Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja, FT Kimmo Saarinen.

Allergia, astma ja muut immuunijärjestelmän häiriötiloista johtuvat kansansairaudet ovat lisääntyneet hälyttävästi. Kimmo Saarisen mukaan tämä johtuu siitä, että olemme yhä vähemmän luonnon kanssa tekemisissä. Samaan immuunijärjestelmän häiriöön on kytketty suuri kirjo muita elintasosairauksia, kuten diabetes, keliakia, alzheimer, eräät syövät, masennus, liikalihavuus, crohnin tauti ja muita tulehduksellisisa suolistosairauksia. Näistä kansansairauksista on vuosittain valtavan suuret kulut yhteiskunnalle. Jos liikkuisimme ja oleskelisimme enemmän luonnossa, voisimme parantaa immuniteettiämme ja samalla ehkäistä monia kalliiksi tulevia kansansairauksia.

“Tietoa luonnon terveysvaikutuksista jo on, ymmärrystä enää tarvitaan.”
Kimmo Saarinen

Kosketus luontoon on tavattoman tärkeä lapsen immuniteetin kehittymiselle ja allergioiden ehkäisylle. Ensimmäisen elinvuoden aikana pitkälti määritellään, minkälaisille urille ihmisen terveys lähtee. Jos emme saa riittävää kosketusta luonnollisiin bakteerikantoihin, immuunijärjestelmämme voi kehittyä yliherkäksi ja alkaa taistella turhaan esimerkiksi siitepölyjä vastaan. Immuunijärjestelmän sietokykyä voi vahvistaa läpi elämän, mutta sen perusta valetaan varhaislapsuudessa. Lasten vanhemmat voivat siis olennaisesti vaikuttaa lapsen terveyteen tarjoamalla luontokosketusta.

IMG-20160502-WA0005.jpg

99,9 % bakteereista on terveytemme tukena, pieni vähemmistö voi aiheuttaa terveydellemme haittaa. Luonnon bakteereita ei siis kannata liikaa pelätä. Esimerkiksi luonnonmarjoja ja kasveja voi hyvin maistella puhtaista paikoista suoraan. Luonnonmarjat ovat terveellisimmillään suoraan metsästä poimittuna nimenomaan marjan pinnalla olevien hyvien mikrobien vuoksi. Luonnonvesissä sekä vihreiden kasvien pinnoilla ja soluväleissä on erityisen suojaavia, hyviä bakteereja. Terveydelle haitallisen bakteerin saamisen riski on pieni. Ja jos saamme paljon hyviä bakteereja luonnossa ja näin buustaamme immuniteettiämme, voi olla, että pahisbakteeri ei enää pystykään vahingoittamaan terveyttämme!

“Ei muuta kuin lasten kanssa metsään!”
sanoo
Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja, FT Kimmo Saarinen.

cropped-wp_20140623_002.jpg

Miten luontokosketus tukee immuunijärjestelmämme terveyttä? Lue lisää:

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti: Monimuotoinen ympäristö on ihmisen hyvinvoinnin perusta

Yle Akuutti: Allergioiden syy ympäristössä?

Sll: Eläköön, metsien mikrobit!

Video: Vihreä resepti – parempaa sietokykyä luonnosta – Kimmo Saarinen

Video: Tari Haahtela: Miten kosketus luontoon muokkaa terveyttäsi?

Tee itse istuinalusta metsäretkille

Järviruo´osta saa helposti tehtyä kevyen ja hyvin eristävän istuinalustan tai vaikka pidemmänkin maton luontoretkille mukaan otettavaksi. Järviruokoa löytää melkein jokaisen vesistön rannalta. Se on rakenteeltaan onttoa ja siksi mattonakin hyvin kevyttä. Ruokoa voi kerätä pieniä määriä jokamiehenoikeudella. Ruokoa kannattaa kerätä talvella tai keväällä, kun se on kuivunutta ja kevyttä, mutta ei vielä pilaantunutta.

Tarvitset:

Kudontakehikon:
Rimaa tai melko suoria keppejä (noin 1,5 – 2 m pitkiä)    6 kpl
Narua (tai vasaran ja nauloja)

Ruokoa
Luonnonmateriaalista tehtyä narua
Oksasakset
Sakset

Valmista rimasta tai kepeistä kudontakehikko sitomalla ne neliön muotoiseksi kehikoksi.
Sido vielä ristituet, jotta kehikkosi pysyy muodossaan.

Tee alariman ympäri narusta neljä pientä lenksukkaa ja solmi niin, että ne jäävät pikkuisen löysälle.

20160503_203148

Leikkaa narusta neljä pitkää narunpätkää. Sopiva pituus on noin 2,5 kertaa kehikon korkeus.
Sido narut tasaisin välimatkoin ylärimaan kiinni vetosolmulla. Pujota narut alarimassa olevien pienten lenksukoiden läpi ja kiristä narut suoriksi. Nyt sinulla on kudontapuissasi loimilangat.

20160503_20361220160503_20364620160503_203929

Ota 2 – 3 ruokoa ja solmi ne loimilankaan kuvan mukaisella somulla.
Jatka näin nippu kerrallaan ja vaihtele ruokojen suuntaa, jotta matostasi tulee tasainen. Ruo´ot ovat paksumpia tyvipäästään, joten laita välillä tyvipäät oikealle, välillä vasemmalle.

20160503_20412220160503_20413120160503_204814

Kun narut loppuvat tai mattosi on riittävän pitkä, jätä se vielä puille ja leikkaa sivut tasaisiksi oksasaksilla.

20160504_12004820160504_120606
Päättele matto somimalla narunpäät yhteen.
Lopuksi irroita matto puista avaamalla pienet narulenksukat alhaalta.

20160504_120746

Enää ei muuta kuin metsäretkelle ja matto mukaan! Samalla tekniikalla voit tehdä myös esimerkiksi parvekkeen sälekaihtimet (vähän ohuempaa mattoa) tai risumaton kynnyksellesi (loimilankoja kannattaa laittaa tiheämpään). Kun käytät matossasi luonnonmateriaalista valmistettua narua, voit aikanaan kompostoida maton sellaisenaan.