Maaliskuussa talvi ja kevät kohtaavat. Lunta on vielä maassa, mutta aurinko paistaa jo lupaavasti. Kevään merkkejä on havaittavissa maalla, merellä ja ilmassa. Kevätpurot solisevat, ensimmäiset muuttolinnut huutelevat keväthuutojaan ja pajunkissojen pehmeys muistuttaa lähestyvästä lämmöstä. Maaliskuussa on hyvä hetki lähteä retkelle terveleppälehtoon ja kerätä hangelle pudonneita käpyjä eli pähkylöitä. Minun lapsuudessani kävyt kerättiin leikkimökkiin rusinoiksi, mutta kävyistä saa myös hauskaa mustetta!

Lepänkäpymuste

1. Kerää noin 3 dl lepän käpyjä.
2. Laita kävyt kylmään veteen likoamaan vuorokaudeksi.
3. Keitä vedessä keskilämmöllä 15-30 min., kunnes väri irtoaa ja neste alkaa tiivistyä. Voit tarpeen mukaan keittää nestettä kokoon, näin saat vahvempaa mustetta.
4. Anna vielä hautua käpyjen kera viileässä paikassa tunnin verran.
5. Siivilöi jäähtynyt neste tiiviin siivilän läpi.
6. Säilytä valmis muste suljetussa astiassa jääkaapissa.

Kolme tapaa käyttää mustetta

1. Jalanjäljet ja kädenjäljet. Kastele lapsen jalka tai käsi musteeseen ja paina vaalealle huokoiselle paperille. Sormenjäljet toimivat yhtä hyvin!
2. Täytettävillä sivellintusseilla maalaaminen. Täytä sivellintussi musteella ja maalaa. Puristamalla pisaroita tussista saa myös hauskoja pisarajälkiä. Kokeile myös hammasharjalla roiskimista, saat kauniita roiskejälkiä.
3. Mustekynällä, ruokokynällä tai sulkakynällä kirjoittaminen. Musteesta jää kauniin ruskea kirjoitusjälki.

Lepänkäpyteetä on käytetty sisäisesti muun muassa vatsavaivojen hoitoon, sillä lepällä on limakalvoja vahvistava vaikutus. Lepänkäpymuste on siis turvallinen käyttää myös lasten iholla, joskaan sen juomista ei voi suoranaisesti suositella lapsille. Huomaathan, että lepänkäpyjen kerääminen suoraan puusta ei kuulu jokaisenoikeuksiin. Hangelle pudonneita käpyjä saa kuitenkin jokamies kerätä mielin määrin!

Suomessa esiintyy yleisenä kaksi leppälajia, harmaaleppä ja tervaleppä. Lepät lisäävät maaperän ravinteikkuutta sitomalla erityisesti typpeä ilmasta ja pudottamalla vielä vihreät lehtensä maahan maaperää rikastamaan. Metsäkanalintuihin kuuluva pyy on riippuvainen harmaalepästä, joka tarjoaa sille talvikuukausina elintärkeää ravintoa. Pyykanta on vaarantunut metsärakenteen muutosten, kuten metsäalueiden pirstoutumisen vuoksi. Lepällä on siis tuikitärkeä rooli luonnon palapelissä!