
Kun vauvan kanssa lähtee luontoon, on hyvä miettiä, miten tavoiteltuun luontokohteeseen pääsee. Joihinkin paikkoihin pääsee helposti vaunuilla tai rattailla, mutta esimerkiksi kapeille metsäpoluille tai pitkospuille pääsee vain kävellen. Silloin kätevänä apuna voi olla erilaiset vauvan kantovälineet. Kantovälineitä on monenlaisia ja niihin kannattaa tutustua rauhassa löytääkseen omat suosikkinsa. Kantovälineitä voi lainata, vuokrata tai ostaa käytettynä uuden hankkimisen sijaan. Usein kantovälineet kestävät hyvin vauvalta toiselle. Kantoväline valitaan myös vauvan iän mukaan: vastasyntyneelle sopii parhaiten pehmeä ja joustava trikooliina tai kantoreppu niskatuella, isompi taapero taas matkustaa kätevästi tukevassa kantorinkassa.
Kantoliinoja on monenlaisia: trikoinen liina joustaa ja on pehmeä, kangasliina taas kestää painavampaakin vauvaa eikä veny kantaessa. Rengasliina puolestaan on nopeasti pujotettava, päätään jo kannattelevalle isommalle vauvalle sopiva, lyhyiden kantomatkojen apuväline. Kantoreppujakin löytyy useita erityyppisiä malleja. Joissakin kantorepuissa vauva voi olla kasvot kantajaan päin tai katse eteenpäin. Pienempää vauvaa kannetaan mahan puolella vauvan asentoa tarkkaillen, isompi voi jo siirtyä selkäpuolellekin. Samoin kantosuunta on pienellä vauvalla aina kantajaa vasten, isompaa vauvaa voi kantaa lyhyitä aikoja myös kasvot menosuuntaan päin. Tarkkaile vauvan vireystilaa ja ota välillä kontaktia vauvaan, jos hän on kantorepussa kasvot menosuuntaan. Hyvässä kantorepussa on runsaasti säätövaraa ja se kasvaa lapsen myötä.

Kantorinkassa lapsi voi olla joko aikuisen selkäpuolella tai olkapäillä istumassa. Rinkka ei sovi aivan pienelle vauvalle, sillä paino jakautuu rinkassa takapuolen päälle, kun taas liinassa ja repussa hyvä kantoasento ohjaa painoa laajemmalle alueelle. Rinkan hyötyjä on vauvan hyvät näköalat sekä usein mukana tuleva säilytystila, johon voi pakata eväitä, varavaatteita tai vaikkapa yöpymistarvikkeita.
Kantaessa kannattaa huomioida vauvan sopiva vaatetus: kehoon ei tarvitse pakata yhtä paksuja kerroksia kuin vaunuihin tai rattaisiin, mutta jalat ja kädet on syytä suojata huolellisesti. Erityisesti viileillä keleillä varpaat kannattaa topata lämpimästi, sillä kantovälineen ulkopuolella roikkuvat jalat ovat alttiita kylmälle ilmalle. Kauluri ja lämmin hattu pitävät vauvan pään ja niskan lämpimänä. Sekä kantajan että vauvan ympärille ulottuva kantotakki voi olla kätevä ratkaisu, jos kantaminen luonnossa on säännöllistä. Toisaalta saman asian voi ajaa mikä tahansa reilunkokoinen takki, joka mahtuu molempien päälle.

Kantoväline mahdollistaa vauvan kanssa retkeilyn haastavammassakin maastossa. Kantovälineen kyydissä vauva pääsee aikuisen kanssa metsään samoilemaan, lumihankeen kahlaamaan tai suolle tarpomaan. Liukkaalla kelillä kannattaa panostaa turvallisuuteen ja vetää jalkaan liukuesteet kaatumisten välttämiseksi. Kantoväline vapauttaa vanhemman kädet heilumaan vapaammin puolelta toiselle tai keräilemään sieniä, marjoja tai villiyrttejä. Kantaessa vauva tuntee askelten rytmin, aikuisen lämpimän läheisyyden ja pieni keho saa enemmän liikettä kuin rattaissa istuessa. Kantaminen tukee turvallista kiintymistä ja on vuosituhansia vanha tapa liikkua vauvan kanssa. Kantamiseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa ohjetta tai tyyliä – tärkeintä on löytää itselle ja omalle vauvalle mieluisa tapa!

Lue lisää kantamisesta:
https://www.kantoliinayhdistys.fi
Kantoliinayhdistyksen sivuilta löydät myös paljon erilaisia kantoliinojen sidontatapoja ohjeineen: https://www.kantoliinayhdistys.fi/kantaminen/sidontaohjeita/

Leave a Reply