Metsästä terveyttä

Olen innokkaana seurannut luonnon terveyshyötyjen tutkimusta. 2000-luvulla luonnon terveysvaikutuksia on tutkittu paljon erityisesti Japanissa ja Suomessa. Tulokset ovat olleet innostavia: luonnossa oleskelu tukee terveyttämme monella tapaa, niin ruumiin terveyden kuin mielenterveydenkin osalta. Viimeaikoina olen tutustunut erityisesti luontoympäristön ja terveen immuniteetin yhteyteen, miten luontokosketus vaikuttaa immuniteettijärjestelmämme terveyttä tukevasti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Allergologian professori Tari Haahtela on tutkinut yhdessä ekologi Ilkka Hanskin kanssa, mikä yhteys luonnon monimuotoisuudella on immuunipuolustuksen kehittymiseen. Tutkimusten mukaan luonnolla on iso vaikutus immuniteettiimme. Immuniteettimme vaikuttaa siihen, tulemmeko allergisiksi tai sairastummeko tulehdusperäisiin sairauksiin. Kytkeydymme luontoon mikrobien kautta, sillä kehomme ja ympäristömme mikrobit ovat jatkuvassa vuoropuhelussa keskenään.

Mikrobit ovat valtavan iso ja tärkeä “elin” ihmisessä. Yksin suolistossa on aikuisella kilon verran mikrobeja. Mikrobeja on erityisesti ihmisen iholla, hengitysteissä ja suolistossa. Mikrobit eivät elä pelkästään kudosten pinnoilla, vaan myös syvällä kudoksissa ja soluväleissä. Näillä kehomme mikrobeilla on tärkeä tehtävä terveytemme ylläpitäjinä. Ei ole yhdentekevää, mitä mikrobeja kehossamme asuu. Monipuolinen ja terve bakteerikanta on terveytemme edellytys. (Erittäin mielenkiintoinen artikkeli aiheesta: Tiede-lehti: Bakteerien puute sairastuttaa)

“Kaikki se, mitä kosketamme, mitä juomme ja mitä syömme, vaikuttaa kehomme mikrobiostoon.” Emeritusprofessori Tari Haahtela

Ympäristön monimuotoisuus heijastuu ihmisen mikrobioston monimuotoisuuteen. Ihmisen terveydelle ja immuunijärjestelmälle on tärkeää, että kehomme mokrobikanta on monipuolinen. Saamme mikrobimme ympäristöstämme. On siis tärkeää, että ympäristömme on mahdollisimman monimuotoinen luonnoltaan ja mikrobistoltaan. Näin luonnon monimuotoisuus vaikuttaa terveyteemme. Kun luonto köyhtyy ja ympäristömme monimuotoisuus vähenee, oma bakteerikantamme yksipuolistuu ja sairastumme allergioihin. Kun menemme monimuotoiseen luontoon, saamme ison annoksen hyviä bakteereja. Syömällä luonnonantimia tai juomalla lähdevettä saamme buustauksen immuunijärjestelmälle ja tuemme terveyttämme.

“Jos ette koskaan kosketa käsillänne multaa, ette ole yhteydessä luontoon.” Emeritusprofessori Tari Haahtela

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Immuunijärjestelmän epätasapaino sairastuttaa

“Luonnon merkitys immuniteetillemme on elintärkeä. Kun suhde luontoon on käynyt yhä ohkaisemmaksi tai pahimmillaan katkennut kokonaan, ei ihme, että meillä on monenlaisia immuunijärjestelmän häiriötiloja ja niistä kumpuavia elintasosairauksia.”
Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja, FT Kimmo Saarinen.

Allergia, astma ja muut immuunijärjestelmän häiriötiloista johtuvat kansansairaudet ovat lisääntyneet hälyttävästi. Kimmo Saarisen mukaan tämä johtuu siitä, että olemme yhä vähemmän luonnon kanssa tekemisissä. Samaan immuunijärjestelmän häiriöön on kytketty suuri kirjo muita elintasosairauksia, kuten diabetes, keliakia, alzheimer, eräät syövät, masennus, liikalihavuus, crohnin tauti ja muita tulehduksellisisa suolistosairauksia. Näistä kansansairauksista on vuosittain valtavan suuret kulut yhteiskunnalle. Jos liikkuisimme ja oleskelisimme enemmän luonnossa, voisimme parantaa immuniteettiämme ja samalla ehkäistä monia kalliiksi tulevia kansansairauksia.

“Tietoa luonnon terveysvaikutuksista jo on, ymmärrystä enää tarvitaan.”
Kimmo Saarinen

Kosketus luontoon on tavattoman tärkeä lapsen immuniteetin kehittymiselle ja allergioiden ehkäisylle. Ensimmäisen elinvuoden aikana pitkälti määritellään, minkälaisille urille ihmisen terveys lähtee. Jos emme saa riittävää kosketusta luonnollisiin bakteerikantoihin, immuunijärjestelmämme voi kehittyä yliherkäksi ja alkaa taistella turhaan esimerkiksi siitepölyjä vastaan. Immuunijärjestelmän sietokykyä voi vahvistaa läpi elämän, mutta sen perusta valetaan varhaislapsuudessa. Lasten vanhemmat voivat siis olennaisesti vaikuttaa lapsen terveyteen tarjoamalla luontokosketusta.

IMG-20160502-WA0005.jpg

99,9 % bakteereista on terveytemme tukena, pieni vähemmistö voi aiheuttaa terveydellemme haittaa. Luonnon bakteereita ei siis kannata liikaa pelätä. Esimerkiksi luonnonmarjoja ja kasveja voi hyvin maistella puhtaista paikoista suoraan. Luonnonmarjat ovat terveellisimmillään suoraan metsästä poimittuna nimenomaan marjan pinnalla olevien hyvien mikrobien vuoksi. Luonnonvesissä sekä vihreiden kasvien pinnoilla ja soluväleissä on erityisen suojaavia, hyviä bakteereja. Terveydelle haitallisen bakteerin saamisen riski on pieni. Ja jos saamme paljon hyviä bakteereja luonnossa ja näin buustaamme immuniteettiämme, voi olla, että pahisbakteeri ei enää pystykään vahingoittamaan terveyttämme!

“Ei muuta kuin lasten kanssa metsään!”
sanoo
Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja, FT Kimmo Saarinen.

cropped-wp_20140623_002.jpg

Miten luontokosketus tukee immuunijärjestelmämme terveyttä? Lue lisää:

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti: Monimuotoinen ympäristö on ihmisen hyvinvoinnin perusta

Yle Akuutti: Allergioiden syy ympäristössä?

Sll: Eläköön, metsien mikrobit!

Video: Vihreä resepti – parempaa sietokykyä luonnosta – Kimmo Saarinen

Video: Tari Haahtela: Miten kosketus luontoon muokkaa terveyttäsi?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s